Valmismatkalaki

Finlex

Valmismatkaliiketoiminta on laissa määritelty ja säädelty. Laki koskee valmismatkojen markkinointia ja valmismatkoista tehtäviä sopimuksia. Siinä määritellään valmismatka ja säädetään sekä matkan myyjän että markkinoijan velvollisuuksista ja matkan ostajan oikeuksista. Valmismatkoja koskevaa lakia täsmennettiin viimeksi 1.7.2009 voimaan astuneilla muutoksilla. Silloin tarkennettiin lain piiriin kuuluvien matkojen ja palveluiden määritelmää sekä haluttiin parantaa kuluttajansuojaa. Tällä haluttiin selventää käsitteitä ja yhtenäistää säännöstöä etenkin matkojen peruuntumis- ja muutostilanteissa kuten myös matkanjärjestäjän rekisteröitymisen, mahdollisen maksukyvyttömyyden ja viranomaisvalvonnan osalta.

Lain mukaan valmismatkan tunnus täyttyy, jos matka on etukäteen järjestetty ja kokonaishintaan on tarjottu matkailupalvelusten yhdistelmää, joka sisältää kuljetuksen ja/tai majoituksen sekä lisäksi jonkin muun kokonaisuuden kannalta olennaisen matkailupalveluksen. Valmismatka voi olla kotimaan- tai ulkomaanmatka. Lain soveltaminen edellyttää, että matkan tarjoava elinkeinonharjoittaja järjestää tai välittää matkailupalveluja muutoin kuin satunnaisesti vastiketta vastaan ja matka kestää yli 24 tuntia ja sisältää majoituksen yön aikana. Majoitus ei tässä tarkoita kuljetukseen sisältyvää yöpymistä kulkuvälineessä.

Hyvää valmismatkaa!

Valmismatkalaki on pakottavaa lainsäädäntöä.

Valmismatkaliikettä harjoittavan elinkeinonharjoittajan on kuuluttava valmismatkarekisteriin, jota yllä pitävänä viranomaisena toimii Kuluttajavirasto.

Kaikki toimijat eivät ole vakuuttuneita lain toimivuudesta, sitä on ns. ”villien” toimijoiden helppo kiertää – tästä mm. oheinen bussiyrittäjän blogikirjoitus: Saarikoski

Tässä taas Suomen Matkatoimistojen Liitto ry:n toisensuuntainen mielipide:

Turvattujen matkojen määrä kasvaa SMAL

Lisätietoa laista ja sen soveltamisesta sekä ohjeita löytyy myös näistä linkeistä:

Työ- ja elinkeinoministeriö

Laki valmismatkaliikkeistä

Ohjeita valmismatkaliikkeenharjoittajalle

EU-direktiivi suojaa

Eri jäsenmaat voivat antaa kuluttajille lainsäädännössään direktiiviä paremman suojan, mutta eivät heikompaa. Jos suomalainen matkailija hankkii matkansa suomalaiselta matkanjärjestäjältä, hänen oikeutensa määräytyvät valmismatkalain ja yleisten valmismatkaehtojen mukaan. Jos hän taas hankkii matkansa toisesta EU-maasta, häntä koskevat ao. maan kansallisen lainsäädännön tuomat oikeudet, jotka ovat aina vähintään direktiivin mukaiset.

Kuluttajansuojalaki

Tämä laki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Kulutushyödykkeillä tarkoitetaan tässä tavaroita, palveluksia, muita hyödykkeitä ja etuuksia. Lakia sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille. Laissa käsitellään markkinointia, myyntiä, sopimuksia ja niiden tulkintaa sekä tuotetta koskevia asioita kuten myös mahdollisia lain rikkomisen seurauksia, korvauksia ja sovittelua.

Matkustajan kuluttajansuojasta löytyy myös erikseen tietoa. Matkojen osalta määräävää on myös, onko kyseessä valmismatka vai muu matkapalvelu.

Kuluttajansuojalain pakottavat lainsäännökset

Pakottavalla lainsäännöksellä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi matkanmyyjä ei voi asettaa sellaisia matka- tai sopimusehtoja, jotka asettavat matka ostajan, kuluttajan heikompaan tai huonompaan asemaan kuin kuluttajasuojalain perusteella on mahdollista. Viime kädessä laki määrää rajat. Siksi molempien osapuolten on hyvä tuntea oikeutensa ja velvollisuutensa sekä hyvä kauppatapa.

”Kuluttajansuoja- tai muun pakottavan lain vastainen ehto on näin automaattisesti mitätön”.

Lainaus Kuluttajaoikeuden linjauksista "Yrittäjä ja sopimusehtojen laatiminen"

Verkkokauppa ja kuluttajan tietosuoja

Kun asiakas haluaa käyttää verkkokaupan palveluja tai ostaa tuotteita, häneltä yleensä vaaditaan rekisteröityminen, jossa kysytään henkilökohtaisia tunnistetietoja. Näitä rekisteritietoja verkkokauppias on velvollinen säilyttämään ja käyttämään oikein ja asiakkaalla pitää olla oikeus tarkistaa tietonsa ja tarvittaessa muuttaa niitä.

Esimerkiksi Tieke ry (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus) sivuilla voi tutustua verkkokaupankäynnin tietosuojakysymyksiin. Sieltä käy ilmi mm., että Suomessa toimivien kauppiaiden kanssa tietosuojaan liittyvät oikeudet ovat selkeät.

Tietosuojavaltuutetun toimistosta voi kysyä tarvittaessa apua. Verkkoasiakas on oikeutettu saamaan tietoa omasta rekisterisisällöstään, tarkastamaan sen, saada sisältöön tarvittaessa korjauksia sekä kokonaan kieltämään rekisteritietojensa ylläpidon.

Jos tietosuoja-asioissa tulee ongelmia jonkun EU:n jäsenmaassa toimivan kauppiaan kanssa, kannattaa kääntyä ao. maan tietosuojaviranomaisten puoleen, jos siellä palvelu on tarjolla. Viranomaisten yhteystiedot löytyvät Euroopan komission nettisivuilta. Eu:ssa on pyritty harmonisoimaan tietosuojakäytäntöjä ja -säännöksiä, mutta työ on vielä kesken.

Verkkokauppa on rekisterinpitäjänä velvollinen antamaan tietoja asiakkaalleen tämän henkilötietojen käsittelystä. Asiakas on oikeutettu tietämään, mitä tietoja kerätään, kuka hänen henkilötietojaan käsittelee, mihin niitä käytetään, mitkä ovat rekisterin suojauksen periaatteet, luovutetaanko tietoja EU:n ulkopuolelle. Lisäksi asiakkaan pitää saada tietää, miten hän voi tarkistaa tai korjata omat tietonsa tai kieltää niiden käytön. Verkkokaupalla pitää olla rekisteriseloste, josta nämä asiat käyvät ilmi. Asian voi toki selvittää myös ottamalla yhteyttä suoraan kauppiaaseen.

Verkkokaupankäynnissä asiakkaasta jää paljon henkilökohtaista tietoa sivuille. Tietosuojalaki turvaa kuluttajan yksityisyyttä, mutta kuluttajan kannattaa myös itse olla aktiivinen tässä asiassa, etenkin jos hän epäilee, että hänen tietojaan käytetään virheellisesti esimerkiksi markkinointiin.

Toisaalta myös verkkokauppiaan pitää tutustua tietosuojausasioihin ennen kaupan avaamista.

Lähteinä Finlex/kuluttajansuojalaki, Kuluttajavirasto ja Tietoa verkkokaupasta

Etämyyntisäännökset – elinkeinonharjoittaja/kuluttaja

Kuluttajaviraston määritelmä etämyynnistä: "Etämyynti on kaupankäyntiä, jossa ostaja ja myyjä eivät ole samanaikaisesti läsnä. Kauppa ja sitä edeltävä markkinointi tapahtuu kokonaan sähköpostilla, puhelimella tai muilla viestintävälineillä. Tyypillistä etämyyntiä ovat puhelinmyynti, postimyynti ja verkkokauppa." Etämyynnin säännökset sisältyvät Suomessa kuluttajansuojalakiin.

Ns. normaalista kaupankäynnistä poiketen etämyynnissä valtaosaa tuotteista koskee kaupan peruutusoikeus, mutta se ei koske siis kaikkia tuotteita ja peruutusoikeudesta on säädetty eri tavoin eri maissa. Siksi sopimusehtoihin kannattaa tutustua aina tarkasti ennen kaupan solmimista.

Yleisesti verkko- ja etäkaupan säännöt ovat muun kuluttajakaupan kaltaiset. Asiakkaan oikeusturva pyritään suojaamaan vähintään samalle tasolle kuin suoraan kaupassa tehdyissä ostotapahtumissa. Nämä säännösket koskevat ainoastaan elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välistä kauppaa.

Kuluttajaviraston sivuilla on ohjeita niin myyjille kuin asiakkaillekin, niihin voi tutustua täällä: Kuluttajavirasto/verkkokauppa

EU:ssa on voimassa ns. etämyyntidirektiivi, sillä määritellään kuluttajansuojan vähimmäistaso etämyynnissä. Samasta linkistä näet myös tuotteet ja toimialat, joita nämä säännökset eivät koske.

Huomata kannattaa, että ”etämyyntidirektiivin keskeisiä säännöksiä tiedonantovelvollisuudesta, peruutusajasta ja 30 päivän toimitusajasta ei sovelleta
- majoitus-, kuljetus-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden sopimuksiin, joissa elinkeinonharjoittaja sitoutuu sopimusta tehtäessä suorittamaan ne tiettynä ajankohtana tai määrätyn ajan kuluessa
- sopimuksiin, joissa kotiinkantaja toimittaa säännöllisesti elintarvikkeita, juomia tai muita päivittäistavaroita kotiin tai työpaikalle.”

Tässä vielä tietoon EU:n alueella sovellettavaa säännöstöä: Kuluttajalle suojaa

Muotovapaus sähköisen kaupankäynnin sopimuksissa

Muotovapaus tarkoittaa, että sopimus ei edellytä tietyn muodon noudattamista. Muotovapaus liittyy sopimusvapauteen ja siltä sovellettaessa kaikenmuotoiset sopimukset ovat päteviä, myös suulliset sopimukset.

Sopimus voidaan siis tehdä sitovasti puhelimitse, suullisesti, kirjallisesti tai verkon välityksellä. Sopimuksessa on kuitenkin oltava kaikki olennainen kummankin sopijapuolen kannalta. Muoto on vapaa ja sopijapuolet voivat itse määrätä, mitkä asiat sopimukseen kirjataan ja miten.

Muotovapaus sopimuksessa on vastakohta määrämuotoiselle sopimukselle, jonka (vähimmäis)sisältö on tarkkaan määrätty.

Verkossa tehdyt sopimukset ovat sähköisiä sopimuksia, niissä tahto ilmaistaan usein myös sähköisesti tai tietoverkon kautta. Joskus voidaan käyttää sähköistä allekirjoitusta, mutta sopimuksen pätevyyden kannalta sillä ei enää ole välttämättä merkitystä, kunhan sopimuksen sisältö ja sen sopijat pystytään todentamaan tarvittaessa.

Lähteinä Nettilaki.com ja Wikipedia